Grönlannin vaalit päättävät kaivosteollisuuden tulevaisuudesta
Mar 14, 2025Jätä viesti
Grönlannin yleisen vaalikampanjan alkaessa kaivosteollisuuden tulevaisuudesta maailman suurimmalla saarella on tullut kuuma aihe, varsinkin kun Trump keskittyy toistuvasti mineraaliresurssiinsa, kaivoskirjan mukaan.
Grönlannissa on 57 751 asukasta, joista 41 126 on oikeutettu äänestämään, voittoa tavoittelemattoman kansainvälisen vaalien järjestelmäsäätiön mukaan. Grönlannin mineraalivauraus on herättänyt kansainvälistä huomiota viime vuosina, etenkin Yhdysvalloista ja Euroopan unionista.
Trump on toistuvasti puhunut siitä, että Grönlantilta tehdään Yhdysvaltain osavaltio. Grönlannin johtajat pilkkaavat.
"Emme halua olla amerikkalaisia, emme halua olla tanskalaisia, olemme Kalaallit. Amerikkalaisten ja heidän johtajiensa on ymmärrettävä tämä. Grönlanti ei ole myytävänä eikä niitä liitetä helposti. Grönlannin tulevaisuus on meidän päätettävä", Grönlannin kotikisan pääministeri Mute Bourup Egede sanoi Facebookissa.
Kampanjan ytimessä on taistelu kaivostoiminnan kannalta. Egeden johtama vasemmistolainen inuiitti Ataqatigiit (IA) -puolue tukee kaivostoimintaa ympäristöystävällisissä olosuhteissa.
Heidän suunnitelmansa on perustaa valtion omistama kaivosyhtiö varmistaakseen, että Grönlanti hyötyy suoraan resurssien louhinnasta. Puolue vastustaa uraanin, öljyn, kaasun ja syvänmeren mineraalien hyväksikäyttöä.
Toisaalta suurin oppositiopuolue, Naleraq, ajaa nopeaa itsenäisyyttä Tanskasta ja tiiviimmistä siteistä Yhdysvaltoihin.
Heidän mukaan Grönlannin mineraalit voisivat tasoittaa tietä taloudelliselle itseluottamiselle ja vähentää Tanskan riippuvuutta vuotuisesta rahoituksesta. Tilastojen Grönlannin mukaan Tanskan Grönlannille vuonna 2023 annettava 4,1 miljardia kruunua on puolet Grönlannin hallituksen tuloista ja noin 20 prosenttia BKT: stä.
Tanskan geologisen tutkimuksen raportin mukaan Grönlannista on löydetty 25 Euroopan komission luetellut 34 "kriittisen raaka -aineen" 25. Saaren ankarat ilmasto-olosuhteet, huono infrastruktuuri ja tiukka ympäristöä koskeva vaatimukset ovat kuitenkin estäneet laajamittaisen mineraalikehityksen.
Tällä hetkellä Grönlannissa toimii vain kaksi miinaa. Yksi kaivokset rubiinit ja vaaleanpunaiset safiirit Tasiussarssuaq -vuonossa, kun taas toinen kaivokset anorthosite rakennettavaksi valkoisella vuorella. Pienemmät projektit, kuten Greenrocin Amitsoq -grafiittiprojekti Etelä -Grönlannissa, ovat myös horisontissa.
Atlantin koko Euroopan unioni on myös osoittanut kiinnostusta Grönlannin mineraaleihin, koska sen pyrkii vähentämään ulkomaisia riippuvuuksia keskeisistä raaka -aineista. Marraskuussa 2023 EU allekirjoitti yhteisymmärryspöytäkirjan Grönlannin kanssa kestävän raaka -aineiden arvoketjun rakentamiseksi.
Nykyisten vaalien tulos vaikuttaa suuresti Grönlannin kaivosteollisuuden tulevaisuuteen. Jos nopeampi kehityspuolue voittaa, kaivosprojektit kiihdytetään. Toisaalta, jos ympäristönsuojelijat vallitsevat, kaivostoiminta hidastuu.
Jos olet kiinnostunut, ota meihin yhteyttä alla.
